2019-10-25T05:45:15+03:00 Blog Integration Feed Generator https://mliisa.vuodatus.net/ mliisa https://mliisa.vuodatus.net/

Loppui sitten tämäkin draama. Vaimo huomasi lehdestä, että Peenin asunto oli myynnissä. Yritin sanoa, ettei se ole se, mutta vaimo sanoi tylysti 'on se, katsoin netistä, oli kuvat ja kaikki'. Ja sitten sain kuulla, kuinka mauton sisustus oli ja että oikein piti makuuhuonekin esitellä. Kestin sen sanomisen kuin mies, en kuunnellut. Ajatukseni olivat muualla. Heti kun oli mahdollista, soitin Peenille. Kysyin miksei kertonut aikeistaan. Ei kuulemma kuulu minulle. Se oli sitten selvä sitä myöten. Ei tarvi enään haikailla sinnepäin. Ja hyvä niin, sillä muuta on mielessä.
]]>

2008-05-31T01:05:00+03:00 2019-10-25T05:44:19+03:00 https://mliisa.vuodatus.net/lue/2008/05/ei-otsikkoa-25 mliisa https://mliisa.vuodatus.net/

Keskusteluja. Lisää keskusteluja. Puhetta, puhetta. Tuntuu, että ympärilläni vain kieppuu jatkuva vaatimusten virta.
Vaimo haluaa keskustella ja eritellä, mitä ja miksi.
Peen soittaa ja on surullinen, hetken kuluttua vaatii tulemaan keskustelemaan ja selvittelemään asioita. Keskeneräisiä.
Minusta se kaikki on taas mennyttä. Haluan unohtaa. Enään ei Peen kiehdo minua, jokin hohto on mennyt pois. Tuntuu jotenkin siltä, että niin kauan, kun vaimo ei tiennyt mitään, minulla oli kiire Peenin luo. Jokin hohde sammui.
]]>

2008-05-23T02:05:00+03:00 2019-10-25T05:44:21+03:00 https://mliisa.vuodatus.net/lue/2008/05/ei-otsikkoa-24 mliisa https://mliisa.vuodatus.net/

Vaimo itkee. Sanoo etten ymmärrä, mitä olen hänelle tehnyt. 'on kuin minusta olisi revitty osa pois'. Kyllä minä taidan ymmärtää, kaikesta huolimatta.
 'Kaiken sen, mitä minä odotin saavani sinulta kaikkina näinä vuosina, annoit sille'. Vaimo ei suostu kutsumaan Peeniä nimeltä.
Olen sukeltanut työhöni niin syvälle kuin suinkin. Ja harrastuksiini. Etsinyt lisää, jotain sellaista, joka työntää syrjään ajatukset tästä sopasta. Niin, itehän tämän aikaan sain, tiedetään.
Luulin kaiken olevan jo ohi,  sen pahimman tuskan, vaimon kohdalla siis. Ehdotin viikonloppumatkaa, 'en jaksa' oli vastaus. Hankin nyt risteilylle liput ja taas 'en jaksa lähteä esittämään onnellista'.
Kohta en jaksa minäkään.
]]>

2008-03-06T01:08:00+02:00 2019-10-25T05:44:23+03:00 https://mliisa.vuodatus.net/lue/2008/03/ei-otsikkoa-23 mliisa https://mliisa.vuodatus.net/

Niinhän me ajattelimme Peenin kanssa, että pidämme pientä taukoa ja tilanteen rauhoituttua jatkamme. Työpaikallehan Peen saattoi aina soittaa, meillähän on sovittu nämä soittoajat, Peenin puolesta. Tuo oli se ensi ajatus, mutta kun vaimo sanoi, että pitää päättää mitä haluan, hän ei toisen kanssa minua jaa. Vaimo kertoi saaneensa tietoa tuttavilta ja joku sukulainen oli tullut kysymään onko kaikki hyvin meidän välillä, kun minä olin...meidät oli siis nähty. Nähty ja yhteenlaskettu. Ja tiedoitus alkoi pelata.
No, minulla on siis elämäni tärkein ihminen - vaimo, sillä sitä hän on ehdottomasti.
Tulin luvanneeksi ja sanoneeksi Peenille yhtä ja toista. Hän kai uskoi kaiken asioita suuremmin tutkimatta. Ilta autoillen tai yö hotellissa ja hän oli tyytyväinen. Mainostihan hän usein, että kun hänellä on tuota elämän kokemusta, niin hän ymmärtää.
]]>

2008-02-21T19:00:00+02:00 2019-10-25T05:44:25+03:00 https://mliisa.vuodatus.net/lue/2008/02/ei-otsikkoa-22 mliisa https://mliisa.vuodatus.net/

Voiko pettämisen unohtaa ja antaa anteeksi? Kai sitä voi miettiä tältäkin puolelta millä minä olen. Petin. En tiedä saanko anteeksi. Tai haluanko anteeksi. Peenin mielestä meillä ei ole mitään anteeksi pyydettävää, mehän rakastimme.
Rakastinko minä? Sekin on hyvä kysymys.Jotenkin järkeni sumeni, en kyennyt ajattelemaan. Olihan se yhtä haipakkaa, kaikki se salailu ja kiihkeä seuraavan tapaamisen odotus,  mutta rakkautta.
Vaimon kanssa on paljon sellaista, mitä ei milloinkaan ole Peenin kanssa. Ja milloinkaan vaimo ei ole pitänyt kahleissa, vaan vapaasti olen saanut olla, ei ole tilille vaadittu ystävistä. Luulin kai, että voin tehdä mitä vaan ja olla kenen kanssa vaan, enkä joutuisi tilille reissuistani. Ylitin sitten jonkin rajan ja mikään ei enään ollut salaista. Kaikki muuttui ahdistavaksi, mikä liittyi Peeniin.
Tiedän olleeni sivupoluilla ja pahasti.

]]>

2008-02-20T00:52:00+02:00 2019-10-25T05:44:27+03:00 https://mliisa.vuodatus.net/lue/2008/02/helmikuu mliisa https://mliisa.vuodatus.net/

Joulu on tuossa paikassa. Lunta ei vaan näy missään.
Elämä on asettunut uomiinsa, soljuu hiljaa eteenpäin.
Enkä suuremmasti ole kaivannut sinua, Peen. Kaipa se oli vain jotain ihastusta, joka sitten lipsahti yli. Ikävä vaan, että tuli loukattua vaimoa. Ja sinuakin, Peen. Kärsihän siitä itsekin monella eri tavalla, kaikkiin asioihinhan se vaikutti, niin koti kuin työ. Jokin käsittämätön ajoi takaa. Aina huono omatunto mukana.
]]>

2007-12-18T17:54:00+02:00 2019-10-25T05:44:29+03:00 https://mliisa.vuodatus.net/lue/2007/12/ei-otsikkoa-21 mliisa https://mliisa.vuodatus.net/

Vaimo on touhunnut koko iltapäivän kaikkea jouluun liittyvää. Ja minut on myös valjastettu apulaiseksi eri sessioihin. Olen yrittänyt olla - no niin mieliksi ja hissunkissun kuin suinkin, että rauha säilyisi. En jaksa riidellä tai puhella menneestä. Käsitellä asioita edestä ja takaa, noinpäin ja näin päin. Vaimo kyllä haluaa puhua ja kääntää joka kiven, että miksi, miksi..
Minä puhuin Peenille kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Taisin olla äänessä koko ajan. Muistelen, vaikka Hesan reissujamme, pitkät ajomatkat puhuin ja välillä pysähdyttiin kahville tai syömään ja taas puhuin. Perillä ei paljon puhuttu, tehtiin muuta. Välistä paluumatka venähti, autossa istumiseen ja hyväilyihin.
Vaimon kai unohdin.
]]>

2007-12-01T01:13:00+02:00 2019-10-25T05:44:31+03:00 https://mliisa.vuodatus.net/lue/2007/12/ei-otsikkoa-20 mliisa https://mliisa.vuodatus.net/

Pimeyttä, sadetta. Ikävää ja kaipausta tämä on aina välillä. Kotona on välistä raskasta. Tiedänhän minä sen aiheuttaneeni. Olen miettinyt, mitä olisin tehnyt, jos kaikki olisi toisinpäin, vaimolla toinen. En osaa sitä ajatella, en miltä se tuntuisi.
 Peenin kanssa oli niin  - kiihottavaa, se kai on oikea sana tähän. Kaikki oli salaista, saatoin olla mitä halusin. En kuitenkaan se, joka olen, sain unohtaa arkipäivän. Eikä Peeninkään kanssa aina ruusuista ollut, kiukutteli saadakseen milloin mitäkin ja viimeaikoina alkoi tulla vaatimuksia uhkauksien kera. Välistä oltiin niin marttyyriä, että. Se minua eniten sieppasi.-'Minä nyt olen vain tälläinen.']]>

2007-11-25T01:23:00+02:00 2019-10-25T05:44:33+03:00 https://mliisa.vuodatus.net/lue/2007/11/ei-otsikkoa-19 mliisa https://mliisa.vuodatus.net/

Sataa. Ja syksyn pimein kuukausi alkaa.Marrakuu, kuoleman kuu.
Meni se nyt synkäksi tuo aloitus.
En ole tavannut Peentä, kuullut olen. Kiva, että vaimo pitää ajantasalla, mitä on kuullut tai nähnyt. Ja soitttihan se, Peen. Sanoi: Hei, ei muuta. Olin vaimon kanssa autossa silloin enkä voinut soittaa takaisin heti. Enkä sitten myöhemminkään.
]]>

2007-10-31T23:03:00+02:00 2019-10-25T05:44:35+03:00 https://mliisa.vuodatus.net/lue/2007/10/ei-otsikkoa-18 mliisa https://mliisa.vuodatus.net/

Hengissä ollaan, vaikka välistä tuntuu, että kaikki on päin helvettiä. Peen soitti, ei ollut vieläkään tajunnut, että loppu mikä loppu. Oli lähettänyt vaimolle sähköpostia, siinä kysellyt eikö vaimo luota minuun tai enkö kerro minne menen. Ja kehottanut juttelemaan kanssani. No, sen arvaa, mikä oli vaimon mielipide asiasta. Eniten kuulemma suututti tuo kohta juttelusta, hän kun ei mielestään ole muuta tehnytkään avioliittomme ajan, kuin yrittänyt saada minua puhumaan. Vaimo sanoo, että sulkeudun  simpukan tavoin heti, kun tulee puhe tunteista tai mitä suhteeltamme haluan. Kai siinä perää on. Ihmettelen toisinaan, mitä ne tunteet oikein on. Eikö riitä hyvänä pito, rakastelu, vieressä olo? Puheita pitäisi pitää.
Kaikkea sitä ja sanoja kanssa kaivataan, sanoo vaimo.
]]>

2007-10-12T00:58:00+03:00 2019-10-25T05:44:37+03:00 https://mliisa.vuodatus.net/lue/2007/10/ei-otsikkoa-17 mliisa https://mliisa.vuodatus.net/