Loppui sitten tämäkin draama. Vaimo huomasi lehdestä, että Peenin asunto oli myynnissä. Yritin sanoa, ettei se ole se, mutta vaimo sanoi tylysti 'on se, katsoin netistä, oli kuvat ja kaikki'. Ja sitten sain kuulla, kuinka mauton sisustus oli ja että oikein piti makuuhuonekin esitellä. Kestin sen sanomisen kuin mies, en kuunnellut. Ajatukseni olivat muualla. Heti kun oli mahdollista, soitin Peenille. Kysyin miksei kertonut aikeistaan. Ei kuulemma kuulu minulle. Se oli sitten selvä sitä myöten. Ei tarvi enään haikailla sinnepäin. Ja hyvä niin, sillä muuta on mielessä.
lauantai, 31. toukokuu 2008
Ei otsikkoa
perjantai, 23. toukokuu 2008
Ei otsikkoa
Keskusteluja. Lisää keskusteluja. Puhetta, puhetta. Tuntuu, että ympärilläni vain kieppuu jatkuva vaatimusten virta.
Vaimo haluaa keskustella ja eritellä, mitä ja miksi.
Peen soittaa ja on surullinen, hetken kuluttua vaatii tulemaan keskustelemaan ja selvittelemään asioita. Keskeneräisiä.
Minusta se kaikki on taas mennyttä. Haluan unohtaa. Enään ei Peen kiehdo minua, jokin hohto on mennyt pois. Tuntuu jotenkin siltä, että niin kauan, kun vaimo ei tiennyt mitään, minulla oli kiire Peenin luo. Jokin hohde sammui.
Vaimo haluaa keskustella ja eritellä, mitä ja miksi.
Peen soittaa ja on surullinen, hetken kuluttua vaatii tulemaan keskustelemaan ja selvittelemään asioita. Keskeneräisiä.
Minusta se kaikki on taas mennyttä. Haluan unohtaa. Enään ei Peen kiehdo minua, jokin hohto on mennyt pois. Tuntuu jotenkin siltä, että niin kauan, kun vaimo ei tiennyt mitään, minulla oli kiire Peenin luo. Jokin hohde sammui.
torstai, 6. maaliskuu 2008
Ei otsikkoa
Vaimo itkee. Sanoo etten ymmärrä, mitä olen hänelle tehnyt. 'on kuin minusta olisi revitty osa pois'. Kyllä minä taidan ymmärtää, kaikesta huolimatta.
'Kaiken sen, mitä minä odotin saavani sinulta kaikkina näinä vuosina, annoit sille'. Vaimo ei suostu kutsumaan Peeniä nimeltä.
Olen sukeltanut työhöni niin syvälle kuin suinkin. Ja harrastuksiini. Etsinyt lisää, jotain sellaista, joka työntää syrjään ajatukset tästä sopasta. Niin, itehän tämän aikaan sain, tiedetään.
Luulin kaiken olevan jo ohi, sen pahimman tuskan, vaimon kohdalla siis. Ehdotin viikonloppumatkaa, 'en jaksa' oli vastaus. Hankin nyt risteilylle liput ja taas 'en jaksa lähteä esittämään onnellista'.
Kohta en jaksa minäkään.
'Kaiken sen, mitä minä odotin saavani sinulta kaikkina näinä vuosina, annoit sille'. Vaimo ei suostu kutsumaan Peeniä nimeltä.
Olen sukeltanut työhöni niin syvälle kuin suinkin. Ja harrastuksiini. Etsinyt lisää, jotain sellaista, joka työntää syrjään ajatukset tästä sopasta. Niin, itehän tämän aikaan sain, tiedetään.
Luulin kaiken olevan jo ohi, sen pahimman tuskan, vaimon kohdalla siis. Ehdotin viikonloppumatkaa, 'en jaksa' oli vastaus. Hankin nyt risteilylle liput ja taas 'en jaksa lähteä esittämään onnellista'.
Kohta en jaksa minäkään.
torstai, 21. helmikuu 2008
Ei otsikkoa
Niinhän me ajattelimme Peenin kanssa, että pidämme pientä taukoa ja tilanteen rauhoituttua jatkamme. Työpaikallehan Peen saattoi aina soittaa, meillähän on sovittu nämä soittoajat, Peenin puolesta. Tuo oli se ensi ajatus, mutta kun vaimo sanoi, että pitää päättää mitä haluan, hän ei toisen kanssa minua jaa. Vaimo kertoi saaneensa tietoa tuttavilta ja joku sukulainen oli tullut kysymään onko kaikki hyvin meidän välillä, kun minä olin...meidät oli siis nähty. Nähty ja yhteenlaskettu. Ja tiedoitus alkoi pelata.
No, minulla on siis elämäni tärkein ihminen - vaimo, sillä sitä hän on ehdottomasti.
Tulin luvanneeksi ja sanoneeksi Peenille yhtä ja toista. Hän kai uskoi kaiken asioita suuremmin tutkimatta. Ilta autoillen tai yö hotellissa ja hän oli tyytyväinen. Mainostihan hän usein, että kun hänellä on tuota elämän kokemusta, niin hän ymmärtää.
No, minulla on siis elämäni tärkein ihminen - vaimo, sillä sitä hän on ehdottomasti.
Tulin luvanneeksi ja sanoneeksi Peenille yhtä ja toista. Hän kai uskoi kaiken asioita suuremmin tutkimatta. Ilta autoillen tai yö hotellissa ja hän oli tyytyväinen. Mainostihan hän usein, että kun hänellä on tuota elämän kokemusta, niin hän ymmärtää.
keskiviikko, 20. helmikuu 2008
Helmikuu
Voiko pettämisen unohtaa ja antaa anteeksi? Kai sitä voi miettiä tältäkin puolelta millä minä olen. Petin. En tiedä saanko anteeksi. Tai haluanko anteeksi. Peenin mielestä meillä ei ole mitään anteeksi pyydettävää, mehän rakastimme.
Rakastinko minä? Sekin on hyvä kysymys.Jotenkin järkeni sumeni, en kyennyt ajattelemaan. Olihan se yhtä haipakkaa, kaikki se salailu ja kiihkeä seuraavan tapaamisen odotus, mutta rakkautta.
Vaimon kanssa on paljon sellaista, mitä ei milloinkaan ole Peenin kanssa. Ja milloinkaan vaimo ei ole pitänyt kahleissa, vaan vapaasti olen saanut olla, ei ole tilille vaadittu ystävistä. Luulin kai, että voin tehdä mitä vaan ja olla kenen kanssa vaan, enkä joutuisi tilille reissuistani. Ylitin sitten jonkin rajan ja mikään ei enään ollut salaista. Kaikki muuttui ahdistavaksi, mikä liittyi Peeniin.
Tiedän olleeni sivupoluilla ja pahasti.
Rakastinko minä? Sekin on hyvä kysymys.Jotenkin järkeni sumeni, en kyennyt ajattelemaan. Olihan se yhtä haipakkaa, kaikki se salailu ja kiihkeä seuraavan tapaamisen odotus, mutta rakkautta.
Vaimon kanssa on paljon sellaista, mitä ei milloinkaan ole Peenin kanssa. Ja milloinkaan vaimo ei ole pitänyt kahleissa, vaan vapaasti olen saanut olla, ei ole tilille vaadittu ystävistä. Luulin kai, että voin tehdä mitä vaan ja olla kenen kanssa vaan, enkä joutuisi tilille reissuistani. Ylitin sitten jonkin rajan ja mikään ei enään ollut salaista. Kaikki muuttui ahdistavaksi, mikä liittyi Peeniin.
Tiedän olleeni sivupoluilla ja pahasti.
