Voiko joku odottaa loman loppumista, niinkuin minä? Työssä ollessa on helpompaa pistäytyä Peen luona, ei tarvi keksiä olemattomia auton huoltoja. Mielikuvitukseni alkaa loppua. Tai sitten vaimo ei enään usko minun selityksiäni, ei niele kaikkea. Ja sitten käy välistä etten muista mitä olinkaan sanonut.
No, olimme Peen kanssa urheilijoiden mökillä. Ihanaa, sanoisin, sillä aurinko paistoi, saunottiin, lemmittiin, juteltiin, nautittiin eväitä. Illalla olin aika väsynyt, mutta menin kuitenkin vielä vaimon kanssa saunaan. Ja haastoin pientä riitaa, vaimo oli soittanut puhelimeeni useita kertoja. Ostokset olisi pitänyt hakea kaupalta, ilmoitin: kanna itse ostoksesi. Minullahan oli parempaa tekemistä, kuin maitopurkkien haku. Vaimo vetosi siihen, että oli töissä.
Riitely muuttuu meillä puhumattomuudeksi. No, myönnän, minun osaltani lähinnä. Joka tapauksessa, kun kiihdytän kiukkua, niin saan hyvän syyn poistua omille teilleni.
Mahtaisi vaimoa ottaa koppaan, jos tietäisi, että vietimme ihanan yön meillä, kun hän oli tyttären luona. Kiinnikin meinasin jäädä, Peen oli ottanut vaimon kylpytakin ja sotkenut kauluksen huulipunaan. Kyllä kysymyksiä riitti.
Peen haluaa olla haluttu ja sinkkunainen. Ei halua enään ketään miestä riesakseen samaan huusholliin. Minun pitää siis hankkia oma asunto. Peen mielestä vaimolla ei ole kuin tasan kaksi mahdollisuutta, joko lähteä tai jäädä (=hyväksyä tilanne). Asunto myyntiin vaan.
Jotenkin kyllä tuntuu sekin niin hurjalta, jättää kaikki ja olla odottelemassa kutsua Peen luo. Toisaalta, kun hän sanoo tai kirjoittaa: voi sua ..... mussukkaa, tuntuu niin hyvältä.