Heinäkuun yö. Miten voi olla näin kosteaa ja pimeää. On tunne, että mikään ei oikein ole hyvin.
 Toistamiseen vaimo kysyi: onko sinulla toinen nainen? En oikein käsitä mistä nyt tuulee. Kielsin. Tietysti. Ja tavallaanhan se on totta, useimmin Peen kanssa on soitettu ja kirjoitettu, kuin rakasteltu. Tietysti voi ottaa pettämiseksi soittamisen ja kirjoittamisenkin, riippuu kai mitä tulee sanottua.
 Usein lipsahtaa kyllä jotain, mitä ei tarkoitakaan. Peentä on kiva härnäillä välillä. Hänelle voin puhua ja etenkin vihjailla Kynttilämaakarista ja Irasta.
 Viimeksimainittu intoutui kyselemään, että enkös ole naimisissa, vastasin lyhyesti, jo 40 v.revi huumoria siitä.
Ei ole kuulunut mitään Irasta hetkeen, sensijaan Kynttilämaakari lähestyy vähän väliä. Työhuonetta tarvittaisiin ja asuntoa. Vaikuttaa vähän, että rouva olettaa minun ne kustantavan myös. Ei taida onnistua. Niin hyvää se ei sentään ole ollut.
Viime yönä kuulin vaimon puolelta sänkyä niiskutusta. En jaksanut kysyä, mikä oli.
Peen kanssa käytiin ajelemassa ja 'kahvilla'. Hän kertoili avioliitostaan, kuinka heillä ei mies koskaan ottanut osaa kotitöihin. Ja viina maittoi. Olin nii-iin ymmärtäväinen.